Näin rakennan megatrendi-sijoitussalkkuani

23.6.2020 | Sijoittaminen | 0 Kommenttia

Sijoittajana olen sekakäyttäjä, koska en ole osannut lokeroida itseäni mihinkään yksittäiseen sijoitusstrategiaan. Johtolankani on ollut sijoittaa megatrendeihin, ja niiden alta salkustani löytyy sekä arvo-, kasvu-, osinko- että laatuyhtiöitä. Koronan tuoma pörssinotkahdus tarjosi monelle herkullisen tilaisuuden poimia lisää kiinnostavia yhtiöitä salkkuun, erityisesti Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta.

Sijoittamisessa on virtauksia. On pohjavirtaus eli megatrendit ja pintakuohu eli päivittäiset liikkeet. Megatrendillä tarkoitetaan globaalia kehityssuuntaa, jolla odotetaan olevan pitkäaikaisia vaikutuksia yhteiskuntiin. Mega viittaa jo sanana trendien valtavaan kykyyn mullistaa taloutta ja bisnestä, jopa vuosisataisia rakenteita. Ajattele vaikka, miten sähkön, auton tai internetin tulo maailmaan muutti tekemisen kulttuuria. Joskus megatrendin pohjustama markkinasykäys voi olla nopea. Kun merenpohjan muovijätteet ilmestyivät uutiskuviin, muuttuivat lastenkutsujen ja pikaravintoloiden muoviset pillit ja muovikorkit hetkessä inhokeiksi. Se loi kysyntää muun muassa Stora Ensolle kehittää biohajoavan pillin yhteistyössä startup Sulapacin kanssa.

Megatrendit saivat puhtia kasvuunsa laman aikana

Konsulttiyhtiö Boston Consulting Group (BCG) on seurannut 90 megatrendin kehitystä vuodesta 2005 lähtien ja todennut, että jopa 80 % niistä jatkoi kasvuaan finanssikriisin aiheuttaman laman aikana. Niistä noin viidennes sai vain lisää puhtia kasvuunsa laman aikana, ja jo nyt näemme koronan kirittäneen teknologisoitumista ja digitalisaatiota.

Tähän blogiin olen (sulkuihin) listannut muutamia esimerkkejä eri kasvuvaiheessa olevista Suomessa tai Pohjois-Amerikassa listatuista yhtiöistä, jotka hyötyvät megatrendeistä. Kursivoidut yhtiöt löytyvät myös omasta salkustani, mutta niitä ei tule pitää sellaisenaan sijoitussuosituksina.

Jo vuonna 2005 länsimaissa oli enemmän yli 60-vuotiaita kuin alle 5-vuotiaita – kehittyvissä maissa trendi tosin on päinvastainen. Ikääntymisen megatrendi mullistaa kulutustottumuksia ja tarpeita länsimaissa.

Sijoittamismahdollisuuksia tähän megatrendiin tarjoavat terveydenhoito, hoivapalvelut, lääketeollisuus ja terveysteknologia, ja näillä on vahva edustus omassa salkussani. Myös Suomesta löytyy terveysteknologian vahvaa osaamista, kuten Revenio, jonka kokonaistuotto on ollut yli 2000 prosenttia, ja tuoreempi tulokas Optomed. (Palvelut Terveystalo, Pihlajalinna; Lääkefirmat Orion, Gilead Sciences, Astra Zeneca, Novo Nordisk, AbbVie, Johnson & Johnson; terveysteknologia Intuitive Surgical, Globus Medical, Novocure, Quidel Corp, Teladoc Health, Seegene)

Suomi eli kiertotaloudessa 50-luvulle asti

Kiinnostava yksityiskohta on, että Suomi oli hiilineutraali 50-luvulle asti, ja kaatopaikat luotiin vasta 60-luvulla. Siihen saakka elimme kiertotaloudessa. Tilanne on siis ”pilattu” yhden sukupolven elinaikana. Ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat eivät ratkea ilman talouskasvua, joka tuo yksityistä rahaa ja investointeja ilmastoystävällisiin ratkaisuihin ja tuotteisiin. Tämä puolestaan vaatii tuekseen otollisia taloudellisia näkymiä ja poliittisia päätöksiä. Paine tulee nyt kuluttajilta, ja pakko on hyvä kirittäjä. Fossiilisista raaka-aineista tehtyjen tuotteiden korvaamisessa uusiutuvilla on isot mahdollisuudet useille yhtiöille. Esimerkiksi teräsyhtiö SSAB on tehnyt päätöksen investoinneista fossiilittomaan teräksentuotantoon Raahessa, ja myös Outokumpu lisää kierrätysraaka-aineiden käyttöä. Kemianteollisuudessa Kemira ja Neste ovat edelläkävijöitä.

Ilmastonmuutos luo markkinoita innovaatioille, jotka ratkaisevat nykyisiä ja tulevia ongelmia. Esimerkiksi Norjassa jo joka toinen myyty auto on täysssähköauto. Omassa salkussani korostuvat uusiutuvat energiat kuten aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden valmistajat sekä kierrätysratkaisut (esim. Enphase Energy, SolarEdge Technologies, Jinko Solar Holding) sekä innovatiiviset metsäteollisuustuotteet (UPM, Stora Enso, Huhtamäki).

Me elämme epätehokkuuksien maailmassa

Me elämme epätehokkuuksien maailmassa, jossa liian moni asiaa jää liian vähälle käytölle. Esimerkiksi yksityisautojen käyttöaste on keskimäärin vain 8% ja toimitilojen 40% – jo ennen koronaa. Toimitila- ja liiketilabisneksellä on kova paine uusiutua koronan jälkilöylyissä. Tämä lisää kysyntää alustataloudelle ja verkkokaupalle, jossa kaupan hyllyt ovat globaaleja ja rajat ylittäviä. Näitä sijoituskohteita Suomessa on niukasti, joten kannattaa etsiä myös kauempaa (Verkkokauppa.com, Amazon, Alibaba, Shopify, Etsy, Mercadolibre, Baozun).

Myös ruoantuotannossa on tilausta uusille, ilmastoystävällisille innovaatioille, sillä ruoantuotannon päästöjen vähentäminen on ollut hyvin hidasta. Kasviproteiinituotteita kehittävä Beyond Meat on jo löytänyt kumppaneita muun muassa isoista pikaruokaketjuista.

Merkittävistä megatrendeistä vastuullisuuden merkitys on tanakassa kasvussa. Kertakäyttökulttuurin vastaisuus ja toistuvat syytteet lapsi- ja halpatyövoiman käytöstä ovat haastaneet kansainvälisiä pikamuotijättejä. Lisäksi puuvillan tuotanto kuluttaa kohtuuttomasti luonnonvaroja. Tekstiiliteollisuus etsii nyt puuvillaa korvaavia ekomateriaaleja ja hyödyntää kiertotaloutta- ja kierrätysmateriaaleja. Esimerkiksi Marimekko on vahvasti ottanut agendalleen ympäristökysymykset niin tuotannossa kuin materiaaleissa. Vastuullisen tuotannon lisäksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat yhä tärkeämpiä kriteereitä sijoituksille.

Vuoteen 2050 mennessä kaksi kolmesta asuu jo kaupungeissa. Kaupungistumisen megatrendin myötä kysyntä kasvaa rakentamiselle, kommunikaatio-, liikenne-, kuljetus- sekä viihde- ja vapaa-aikapalveluille. Kaupunki-salkkuun voi sujauttaa esimerkiksi kasvukeskuksiin sijoittavia kiinteistörahastoja ja viihdepalveluita, joista monet hyötyvät myös etätyön lisääntymisestä. (Viihde: Disney, Netflix, Rovio, Zynga. Kiinteistöt ja rakentaminen: Kone, Kojamo, YIT, Titanium, ulkomaiset pörssilistatut kiinteistösijoitusyhtiöt).

Maailma etsii uutta asentoa

Kaikki mikä voidaan digitalisoida, myös digitalisoidaan – näin uskon. Tässä lajissa voittavat ne palvelut, jotka tuovat aitoa lisäarvoa ja ovat globaalisti skaalattavissa. Digitalisointi ja teknologia mullistavat niin markkinoinnin (Tradedesk, Salesforce, Hubspot) kuin yritysten ja valtioiden tavan palvella asiakkaitaan (Qt Group, Nixu, Gofore, Microsoft, Apple, Slack Technologies, Alphabet, Docusign, Fastly). Kiinnostavia sijoituskohteita ovat niin pilvipalvelut, robotiikka, kyberturvallisuus ja tekoäly.

Kun maailma etsii uutta asentoa, vanhakantaisten brändien uskottavuus ja merkitys voi nopeasti murentua. Megatrendeissä menestyvä brändi ei ole vain tunnettu, vaan tunnettu hyvästä syystä – esimerkiksi tarjoamalla ratkaisuja aikamme todellisiin ongelmiin. Brändien halutaan jakavan sijoittajan oma arvomaailma. Kovenevassa kilpajuoksussa yhtiölle ei riitä, että tuotteella on kilpailukykyä vaan sillä on oltava myös selkeä kilpailuetu.

Miten oman salkun megatrendikestävyyttä voi koetella? Hyvän sitaatin tähän tarjoaa Helen Venturesin johtaja Terhi Vapola: ”Kun megatrendien viitoittamat muutokset toteutuvat, mieti, ovatko salkkusi nykyiset yritykset ja niiden tuote tai palvelukonsepti yhä relevantteja?” Jos epäilyttää, voi olla aika siivota salkkua.

Unna Lehtipuu
Timanttipesula-blogin kirjoittaja on viestintäyrittäjä, yksityissijoittaja ja sijoituskirjailija, joka rakastaa numeroita ja ilmiöitä niiden takana. Kirjat: Timanttipesula (2016, Talentum Pro), Rikastamo (2018 Otava) ja Sijoittajaksi 7 päivässä (2019 Alma Talent). Lehtipuu pitää silmällä suomalaisia kasvuyrityksiä myös KasvuOpenin vuoden 2020 valtakunnallisessa tuomaristossa ja on ylläpitäjä oman talouden FB-sparrausryhmissä Talousklubi ja Talousklubi Isosisko

Kuvaaja Satu Kemppainen