“Miljoona viisisataa tuhatta”, laskee majatalovirkailija laskuni summaksi. Olen työmatkalla Ugandan maaseudulla ja maksamassa kuvausryhmämme parin päivän majoitusta. Vastaanottotiski on leveä ja hohtavanvalkoiseen virkapaitaan pukeutunut virkailija katsoo ilme värähtämättä, kun lataan tiskiin puolitoistamiljoonaa punaisenruskeina seteleinä, kymmenen kappaleen pinoissa. Pankkikortti ei näissä maisemissa kelpaa, eikä dollareidenkaan arvoon luoteta. Olen kantanut pankista nostamiani miljoonia vaatimattomassa, nuhruisessa kauppakassissa isona tukkona, kuten muutkin paikalliset miljonäärit. Kaveri vinkkaa säilyttävänsä seteleitä rintaliiveissään. “Onko niissä joku vetoketjutasku”, tarkistan.
Pankissa viereinen asiakas kaatoi tiskille suoraan laukustaan valtavan pinon seteleitä pankkivirkailijan lajiteltavaksi. Pankkivirkailija järjestelee niitä kuin hidastetussa elokuvassa. Ei ihme, että jonotus paikallisessa pankissa kesti puoli päivää. Vain yhdessä pikkukaupungin kolmesta pankista toimi valuutanvaihtopiste.
Pankista ulos astuttuani olen kuin monopolipelin miljonääri. Mango maksaa tonnin, keksipaketti kaksi tonnia, kokis tuplasti enemmän. Otan tuntumaa siihen, miltä tuntuu elää isoilla luvuilla. Uskokaa tai älkää, se tuntuu isolta ja vauraalta, kunnes lukuihin tottuu.
Valuuttasokeutuminen paljastaa kuinka hukassa olemme epämukavuusalueellamme. “Onko miljoona siis paljon?” Jokaisella meistä on tuttu talouskäsikirjoituksemme mukavuusalue. Se on yleensä perua jo lapsuudesta. Olet kasvanut tietyillä seuduilla, hoodeilla, ja saanut oppisi siitä, mitä on kallis ja halpa. Olet oppinut ymmärtämään, onko rikas naapurisi ahne riistäjä, onnekas vai vain ahkera, ja onko köyhä syytön tai syyllinen omaan kohtaloonsa. Et todennäköisesti edes ymmärrä, kuinka paljon se nykyajattelussasi vaikuttaa. Kukin lähiö opettaa omansa siitä, mikä elämässä on tavoiteltavaa, mihin raha kannattaa käyttää, onko kaupunkimaasturi tai kesämökki Savon mäntymetsissä huikentelevaista pröystäilyä vai arjen järkiostos. Lapsuutesi maisemasta tulee sinulle järjen ääni, taloutesi moraali. Siitä voi myös tulla poliittinen kantasi, väitöskirjasi aihe tai kutsumus. Sitä on varmasti vahvistanut suuntaan tai toiseen joko leveän tai kapean palkkakuittisi tarjoama mukavuusalue.
Siksi yhtäkkinen ja iso muutos tutusta ahdistaa tai tekee levottomaksi. Kun kohoat sosioekonomisilla tikkailla ylös tai alaspäin, kulttuurishokki voi olla valtava. Yhtäkkiä olet maahanmuuttaja uudessa henkisessä maastossa. Muutoksen voi aiheuttaa esimerkiksi lottovoitto, työttömyys, perintö, taloudellinen tappio, upporikas tai rutiköyhä puoliso, avioero, muutto uusille seuduille tai vaikka iso muutos palkkanauhassa. Tai olet ehkä kasvanut naapurustossa, jossa et kokenut kuuluvasi heimoon, koska perheelläsi oli joko liikaa tai liian vähän varallisuutta istuakseen sopuisasti luokkakuvaan. Teit kaikkesi piilottaaksesi perheesi vähävaraisuutta. Teit kaikkesi vähätelläksesi perheesi vaurautta, ja varoit kutsumasta kavereitasi kotiin. Lapsi on fiksu, kun haluaa mahtua mukaan joukkoon.
Tunnistamme helposti oman kulutusheimomme, ja siitä selkeästi poikkeava kulutus tekee levottomaksi: tunne voi olla esimerkiksi kateus, halveksunta tai ihailu. “Tuohonkin autoon on varmasti vedetty rahat työntekijöiden selkänahasta”. “Olisi kyllä tosi rasittavaa, jos pitäisi vielä jotain Espanjan lomataloakin hoitaa.“
Olipa lapsuutesi talouden käsikirjoitus mikä tahansa, olet onnellisin, jos sinulla on joustava mieli ja pystyt tarvittaessa venyttämään mukavuusalueesi rajoja, kiteyttävät psykologian tohtorit, isä ja poika Brad ja Ted Klontz. Jos et tiedosta lapsuutesi mallia, muutostilanteessa alitajuntasi vetää sinua takaisin tuttuun kulutusmalliin, joskus katastrofaalisin seurauksin). Uuteen ympäristöön sinulla on yleensä kolme sopeutumisreittiä: välttely, sulautuminen tai integroituminen. Jos välttelet, et edes halua oppia kunnolla uuden heimosi kieltä, vaan pitäydyt vanhoissa tavoissasi. Jos taas sulaudut, saatat upota nopeasti uuden verrokkiryhmäsi kulutustottumuksiin, luotettuihin automerkkeihin ja muihin statussymboleihin. Näin otat koko elämälläsi pesäeron vanhaan. Intergroitumistaktiikassa opettelet ahkerasti uudessa maastossa vaadittavia selviytymisen taitoja, mutta säilytät tärkeät arvot ja taidot myös vanhasta elämästäsi.
Jos olet juuri nyt mukavuusalueellasi, sinulla on todennäköisesti rauha rahapussissasi.
Levottomuus valtaa alaa, kun tulotasosi tai kulutusmahdollisuutesi olennaisesti vähenevät tai lisääntyvät totutusta.
(Unna on käsitellyt teemaa laajemmin kirjassaan Timanttipesula (Alma Talent)
